TAEKWONDO | 태권도

Taekwondo on korealainen kamppailu-urheilulaji, joka on yksi viidestä olympiaohjelmassa olevasta kamppailulajista. Olympialaisissa mukana olevan kilpaottelun lisäksi taekwondossa kilpaillaan liikesarjoissa ja harjoitellaan itsepuolustusta. Taekwondo kehittää tehokkaasti ja monipuolisesti harrastajansa ominaisuuksia ja taitoja. Taekwondo sopii kaikille. Potki itsesi liikkeelle ja aloita taekwondo nyt!

TAEKWONDO 태권도

 

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?

 

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

Taekwondo on monipuolinen kamppailu-urheilulaji, joka kehittää sekä fyysisiä että psyykkisiä ominaisuuksia. Taekwondossa kamppailu-urheilu tarkoittaa kahta asiaa. Taekwondo on urheilumuoto, jossa voi päästä kilpailemaan aina olympialaisiin asti. Toisaalta taekwondo on kamppailulaji, jossa voi haastaa itseään ilman painetta kilpailemisen aloittamisesta. Vapaus valita haluaako olla urheilija vai harrastaja tekee taekwondosta sopivan kaikille vauvasta vaariin. Taekwondo soveltuu ainoaksi harrastukseksi tai tukilajiksi päälajin rinnalle.

Turvallinen harrastus

Taekwondoharjoittelu on monipuolista ja siksi taekwondoharrastajilla ja -urheilijoilla esiintyy hyvin vähän rasitusperäisiä vammoja. Taekwondossa kehitetään kuntoa, voimaa, notkeutta, koordinaatiota, tasapainoa sekä erilaisia taitoja samassa paketissa. Harjoituksissa tehdään paljon keskittymistä vaativia harjoitteita, joita harjoitellaan ryhmässä, parin kanssa ja itsenäisesti. Pidemmälle edetessä kysytään sinnikkyyttä, tahtoa ja kykyä ylittää itsensä. Kun fyysisen ja psyykkinen ulottuvuus yhdistyvät, kasvaa harjoittelijasta vahva kokonaisuus.

Omaan tahtiin

Taekwondoa pystyy harrastamaan juuri itselle sopivalla intensiteetillä. Toiset käyvät harjoituksissa kerran kaksi viikossa, kun innokkaimmat harjoittelevat kymmenen kertaa viikossa tai jopa enemmän. Harjoitustahti määräytyy omien tavoitteiden mukaan. Jos haluaa kehittyä nopeasti tai asettaa kilpailullisia tavoitteita, myös harjoitusmäärät kasvavat. Perusharrastajalle sopii kolmen harjoituksen peukalosääntö; kolmella harjoituksella viikossa kehityksen huomaa niin omissa taidoissa kuin fyysisessä hyvinvoinnissakin.

Harjoitusten sisältö

Taekwondoharjoituksissa tehdään paljon perusliikunnallisia liikkeitä, joilla luodaan vahvaa pohjaa kaikkien urheilumuotojen harrastamiselle. Tämän lisäksi harjoituksissa tulee kuntoharjoittelua erilaisten tukiharjoitteiden ja varsinaisen lajiharjoittelun muodossa. Etenkin lapsilla mukana on paljon pelejä ja leikkejä, joiden avulla opitaan liikunnallisia perustaitoja. Hyvä esimerkki kuntoa, taitoa, nopeutta ja voimantuottoa kehittävästä taekwondoharjoitteesta on nopealla rytmillä tehtävät potkusarjat potkumaaliin. Kolmas osa-alue, johon kiinnitetään paljon huomiota harjoituksissa on liikkuvuus ja notkeus, joita kehitetään niin perinteisillä venytyksillä kuin dynaamisilla liikkuvuusharjoitteillakin.

Taekwondon tekniikat

Taekwondossa harjoiteltavat tekniikat voidaan jakaa potkuihin, lyönteihin, iskuihin sekä torjuntoihin. Taekwondossa on useita peruspotkuja, joita varioidaan erilaisilla suoritustavoilla. Lyöntejä ja iskuja voidaan tehdä nyrkin eri osilla, sormilla ja kyynärpäällä. Torjuntoja tehdään käsi nyrkissä sekä käsi auki. Lyöntien, iskujen ja torjuntojen harjoittelu rakentaa työkaluja kamppailutilanteesta selviämiseen ja kehittää koordinaatiotaitoja.

Harjoittelu

Taekwondoharjoittelun tavat voidaan jakaa itsenäisesti tehtäviin harjoitteisiin, parin kanssa harjoittelemiseen sekä ryhmässä ja yhtenä ryhmänä tehtäviin harjoitteisiin. Lapsien harjoitteet on usein pelillistetty ja pienimmillä hyvinkin leikinomaisia. Itsenäisesti tehtävillä harjoitteilla opetellaan ja harjoitellaan oikeita liikeratoja ja suoritustapoja. Parin kanssa tehtäviä harjoitteita on paljon. Ne ovat hyvin monimuotoisia puhtaasta tekniikkaharjoitteista vapaaseen kamppailuun. Lapsilla hyviä esimerkkejä ryhmäharjoittelusta ovat vaikkapa hippaleikit. Aikuisilla haastavimmat ryhmäharjoitteet ovat erilaisten kamppailutilanteiden harjoittelut, jossa on monta hyökkääjää ja yksi kohde.

Niille, jotka harrastavat taekwondoa omaksi ilokseen ilman ajatuksia kilpailemisesta, taekwondo tarjoaa monia eri ulottuvuuksia. Lajissa kehittymisen ja vyöarvoissa etenemisen lisäksi harrastajat voivat osallistua seuran toimintaan, kouluttautua ohjaajiksi, tuomareiksi tai osallistua lajijärjestötoimintaan eri tasoilla. Taekwondo on aidosti kansainvälinen laji. Minne päin maailmaa menetkin, niin paikalliset taekwondoharrastajat kaikkialla toivottavat sinut lämmöllä mukaan omiin harjoituksiinsa.

Kilpaileminen

Niille, jotka innostuvat kilpailemisesta, taekwondo tarjoaa mahtavan mahdollisuuden. Suomessa taekwondossa kilpaillaan pääasiassa ottelussa sekä liikesarjoissa. Maailmalla voi kilpailla myös näytöksissä ja murskauksessa. Taekwondo-ottelu on yksi viidestä olympialaisissa olevasta kamppailulajista nyrkkeilyn, painin, judon ja miekkailun ohella. Kilpailutoiminta on Suomessa hyvin organisoitua ja mukaan pääsee jo nuorella iällä. Lajin kypsästä suhtautumisesta lasten ja nuorten urheiluun kertoo myös se, että lasten kilpailuissa pääkontakti on kielletty ja kilpailuihin ilmoittaudutaan omalla painolla.

Taekwondoharrastajan tunnistaa notkeasta kehosta ja mielestä, räjähtävistä lyönneistä sekä tarkoista ja nopeista potkutekniikoista.

ALOITA TAEKWONDO NYT! 

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

Taekwondo on kilapaurheiluna yllättävän moni-ilmeinen kokonaisuus. Harrastajalle se tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia ylittää itsensä. Huippu-urheilijaksi tähtäävälle se tarjoaa kansainvälisen ympäristön jossa pyrkiä aina olympiamitaleille asti.

Taekwondossa kilpaillaan niin ottelussa kuin liikesarjoissa. Olympiaohjelmassa on vain ottelu ja liikesarjoissa huiput kilpailevat maailmanmestaruuskisoissa. Ikä- ja tasoryhmiä on kilpailuissa todella paljon. Tämä mahdollistaa kilpailemisen itselle sopivalla tasolla. Ottelussa on käytössä lisäksi painoluokat.

Harrastajalle kilpailu on elämys

Kilpailtiin sitten ottelussa tai liikesarjoissa, on osallistuminen aina jännittävä kokemus harrastajalle. Täyskontaktiotteleminen on jo sinänsä sykettä nostattavaa, liikesarjoissa taas yleisölle esiintyminen tuo oman haastensa kilpailusuorituksen tekemiseen. Hyvä valmistautuminen ja valmentajien sekä joukkuetovereiden tuki ovat kuitenkin apuna suorituksessa.

Vaativaa kilpaurheilua

Taekwondon lajisuoritukset eivät ole helppoja. Urheilijalta vaaditaan erinomaista kehonhallintaa, nopeutta, liikkuvuutta ja nopeuskestävyyttä. Liikesarjoissa kilpailija keskittyy suoritukseensa tuomarien ja yleisön edessä, ottelussa vastusta tuo vielä uuden ulottovuuden kokonaisuuteen. Kun puhutaan huippu-urheilusta, taekwondo on hyvin suosittua maailmalla, mikä tarkoittaa äärimmäisen kovia vastuksia.

Urheilu läsnä harjoittelussa

Urheilun metodit ja eetos ovat läsnä kaikissa harjoituksissa. Myös tavallinen kuntoilija hyötyy valmentajien vahvasta urheilun ja liikunnan osaamisesta, vaikka oma tähtäin ei kilpamatoilla oliskaan. Harjoittelu antaa myös vahvan yleisliikunnallisen pohjan, mikä tekee taekwondosta sopivan sivulajin urheilijalle tai mainion pohjalajin lapselle, vaikka lopullinen lajivalinta olisikin jokin aivan muu kuin taekwondo.

Liikesarjoissa korostuu taito

Liikesarjoissa vaaditaan erittäin hyvää tekniikan osaamista ja etenkin oikean suoritustavan hallintaa. Esiintyminen on tärkeä osa suoritusta. Urheilijan kilpailuhermot ovat koetuksella, kun 6 tuomaria ja yleisö syynäävät suoritukset tarkalla silmällä. Kilpailumuoto kehittää paitsi fyysisiä ominaisuuksia ja taitoa, myös itsevarmuutta ja esiintymistä. Suoritusten hiominen kehittää lisäksi pitkäjännitteisyyttä kun suorituksia hiotaan huippuunsa viimeistä piirtoa myöden.

Ottelu vaatii taktista silmää

Ottelussa pisteitä saa potkuista päähän ja vartaloon sekä lyönneistä vartaloon. Kun suoritukset tehdään täydellä kontaktilla, vaikuttaa kilpailusuoritus maallikosta aika hurjalta. Totuus kuitenkin on, että harjoittelun kautta saavutetaan taso, jolla ottelu on melko turvallista ja päärooliin nousevat taktiset ratkaisut. Lapsilla ei pääosumia turvallisuusyistä sallita. Fysiikaltaan hyvä ottelija on nopea, omaa hyvät nopeuskestävyysominaisuudet ja loistavan liikkuvuuden. Myös taidolliset vaatimukset korostuvat.

ALOITA TAEKWONDO NYT!

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?

TAEKWONDOURHEILIJAT SEURANA

Taekwondourheilijat 2011 ry on urheiluseura, jonka nimi kertoo kaiken oleellisen. Seura perustettiin elokuussa 2011 tarjoamaan taekwondoa urheilulähtöisesti jo perusryhmistä alkaen. Toiminta aloitettiin viiden valmentajan voimin, jotka kaikki olivat tuolloin mukana taekwondon maajoukkuetoiminnassa urheilijoina tai valmentajina. Vuosien varrella toiminta on laajentunut ja nyt valmentajia on jo 23 ja harrastajia pitkälle neljättäsataa.

Kenelle?

Taekwondourheilijoissa opetetaan taekwondoa kaikenikäisille vauvasta vaariin yli kolmessakymmenessä eri harrastusryhmässä.  Perheryhmissä pienet lapset harjoittelevat vanhempien kanssa yhdessä ja 4-vuotiaista lähtien lapsille on jo omia harjoituksia. Suurimmat harrastajamäärät ovat iältään 7-15-vuotiaissa lapssa ja nuorissa. Lasten ryhmissä painotetaan taekwondoharjoittelun ohella perusliikunnallisten taitojen oppimista sekä ryhmässä toimimista. Nuorten ja aikuisten ryhmissä painopiste siirtyy lajitekniikan sekä fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Harjoitusryhmät jakautuvat aina iän ja taitotason mukaan. Vasta-alkajat harjoittelevat omissa alkeisryhmissä ja pidemmälle ehtineille löytyy ryhmiä vyöasteiden mukaan. Lisäksi kilpailuihin tähtäävillä nuorille ja aikuisille on omat ryhmänsä niin ottelussa kun liikesarjoissa. Ryhmien vastuuvalmentajat vastaavat valmennussuunnitelmista, tavoitteista ja edistymisen seurannasta. Taekwondotuntien lisäksi Taekwondourheilijat järjestää harrastajille runsaasti oheisharjoittelua mm. venyttelyn, akrobatian ja kuntopiirin muodoissa sekä kesäisin fysiikkaharjoittelua ulkona.  Taekwondourheilijat tekee myös yhteistyötä muiden urheiluseurojen kanssa, esimerkiksi tarjoten taekwondovalmennusta oheisharjoittelun muotona.

Sali

Taekwondourheilijoiden sali sijaitsee Helsingin Konalassa Ristipellontie 1:ssä sijaitsevassa  liikuntahallissa. Oleskelu- ja sosiaalitilojen lisäksi itse taekwondoharjoitteluun on tilaa noin 500 neliömetriä joka on jaettavissa neljäksi erilliseksi harjoittelualueeksi. Harrastajien vanhemmille ja aikuisharrastajille on tarjolla myös punttisali sekä hierontapalvelua hallilla.

Vuosina 2014-2019 TU11 on ollut lisenssien määrällä mitattuna yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Suomen suurin taekwondoseura. Seura on menestynyt hyvin myös kilpailuissa niin ottelussa kun liikesarjoissa ja seurasta löytyy kansainvälisen tason urheilijoita.

ALOITA TAEKWONDO NYT!

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?

TAEKWONDO ON ERINOMAINEN LIIKUNTAHARRASTUS LAPSELLE

Jokaisen lapsen tulisi harrastaa liikuntaa päivittäin olipa kyseessä sitten pihaleikit, koulun liikuntatunnit tai harrastukset. Oleellista liikunnan määrän lisäksi on sen monipuolisuus. Lapset ovat lähes kaikkien liikuntataitojen ja ominaisuuksien puolelta herkkyyskausien huippukohdassa tietenkin ikä huomioiden. Esimerkiksi motoriset taidot tai nopeusharjoitteet muovaavat lapsen hermostoa ja lihaksistoa reilusti tehokkaammin kuin vastaavat harjoitteet aikuisella.

Taekwondo on lähtökohtaisesti erinomainen liikuntaharrastus lapselle, sillä lajin monipuolisuus yhdistettynä Taekwondourheilijoiden urheilijalähtöiseen harjoittelukulttuuriin takaa virikkeellisen ja tarpeeksi haastavan ympäristön liikuntataitojen oppimiseen jo pienestä pitäen. Olemme koonneet tähän 8 syytä, miksi taekwondo on erinomainen liikuntaharrastus lapselle.

Taekwondo on lajina äärimmäisen monipuolinen

Taekwondo on kamppailu-urheilulajina erittäin monipuolinen, sillä se pitää sisällään kaksi toistaan poikkeavaa kilpamuotoa ottelun ja liikesarjat sekä koko joukon erialisia potkutekniikoita, lyöntejä, iskuja, askeleita, itsepuolustusharjoitteita jne. Lisäksi jokaisessa harjoituksessa tehdään myös kattavasti erilaisia ominaisuusharjoitteita kuten venyttelyä ja nopeustreeniä.

Taekwondoharjoittelu ottaa hyvin huomioon lapsen kehitys- ja herkkyyskaudet

Fyysisten ominaisuuksien painopistealueet kehittyvät sitä myötä, kun lapsi ja nuori kasvaa. Karkeasti voidaan sanoa, että pienet lapset ovat motoristen taitojen osalta herkkyyskauden huipulla ja ikää tultaessa mukaan kuvioon tulevat nopeus, liikkuvuus, voima ja aerobinen peruskestävyys. Taekwondourheilijoiden ikäryhmäharjoittelu sekä ikäryhmien kilpaharjoittelu on suunniteltu niin, että ne ottavat mahdollisimman tehokkaasti huomioon nämä herkkyyskaudet. Esimerkiksi pienet lapset harjoittelevat paljon motorisia taitoja ja kehonsa hahmottamista siinä missä 10-vuotiaat tekevät runsaasti nopeus- ja hyppyharjoittelua. Tärkeintä on kuitenkin, että jokaisen ikäryhmänkanssa harjoitellaan monipuolisesti sekä liikuntataitoja että ominaisuuksia.

Taekwondoharjoittelu kehittää tavoitteellisuutta, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä

Taekwondossa edetään vyöarvoissa ja vyökokeisiin pääsee suorittamalla tarpeeksi harjoituksia sekä osaamalla kokeessa vaadittavat tekniikat. Lajiin sisäänkirjoitettu tavoitejärjestelmä siis havainnollistaa lapselle konkreettisesti tavoitteen, työn ja palkinnon välisen yhteyden. Lähes kaikki innokkaat harrastajat ilmoittavat tavoitteekseen mustan vyön saavuttamisen, mikä vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumiskykyä. Vastaavasti monet lapset innostuvat jo pienestä pitäen kilpailemaan ja kilpaharjoittelu itsessään lähtee jo tavoitteenasettelusta liikkeelle. Taekwondotavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelun lisäksi kykyä keskittyä harjoiteltaviin aiheisiin.

Taekwondoharjoittelu kehittää sosiaalisia taitoja

Taekwondo on yksilölaji, jota harjoitellaan ryhmässä. Taekwondourheilijoiden valmennusohjelmien sisäänkirjoitettu oppimistavoite on aina liikuntataitojen lisäksi harjoitella sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimista. Salilla on selkeät pelisäännöt ja toimintaohjeet, joita noudattamalla kaikille taataan viihtyisä ja kannustava harjoitteluympäristö. Taekwondoon kuuluu myös oleellisena osana harjoituskavereiden kunnioitus ja auttaminen. Esimerkiksi nuoret taekwondon harrastajat ovat hämmentävän taitavia antamaan toisilleen vinkkejä ja palautteita treeneissä. Salilta löytyy myös runsaasti uusia kavereita ja ystäviä.

Taekwondo on turvallinen harrastus

Taekwondo on erittäin turvallinen liikuntaharrastus esimerkiksi vakuutustilastojen perusteella. Harjoittelu on aina nousujohteista ja ottaa huomioon harrastajien lähtötason ja osaamisen. Lisäksi lajin monipuolinen luonne ja ominaisuusharjoittelun painotus vahvistavat kehon tukilihaksiston tukemaan ja kestämään kovaa harjoittelua. Liikkuvuus- ja venyttelyharjoittelu taas notkistavat kehoa ja ehkäisevät lihasvammoja ja monia kroonisia lihasperäisiä vaivoja myöhemmällä iällä. Taekwondourheilijoissa kaikki valmentajat ovat koulutettuja ja osaavat ottaa huomioon turvallisen toimintaympäristön paitsi fyysiseltä osin myös luomalla turvallisen harjoitustilanteen, jossa lapset saavat yrittää ja ilmaista itseään ilman virheiden pelkoa tai opettajan moitteita. Ilmapiiri on aina kannustava ja ystävällinen.

Taekwondossa on mahdollista kilpailla ja kehittyä urheilijana aina kansainväliselle tasolle saakka

Taekwondoa voi harrastaa liikuntaharrastuksena tai sitten kilpaurheiluna jo pienestä pitäen. Urheilusta kiinnostuneet voivat edetä aina kansainväliselle tasolle saakka ja seuran vahvasta urheiluosaamisesta kertoo mm. se, että puheenjohtaja Teemu Heino edusti Suomea Ateenan olympialaisissa 2004. Taekwondo on vaativa, mutta palkitsevaurheilulaji. Lapsille on omat ikä- ja taitosarjat, joten kilpailemisen voi aloittaa jo ennen kouluikää.

Taekwondo on parhaimmillaan koko perheen harrastus ja vanhemmat voivat olla mukana toiminnassa monella tavalla

Taekwondoa voi harjoitella itsenäisesti Taekwondourheilijoissa jo 4 ikävuodesta lähtien,mutta harjoittelu on myös mahdollista yhdessä vanhemman tai vanhempien kanssa perheryhmissä. Perhekursseilla taekwondoa voi harjoitella jo vauvan kanssa ja ryhmiä löytyy kaikissa kehitysvaiheissa oleville lapsille. Toiset vanhemmat taas ovat vahvasti mukana lapsen harrastuksessa osallistumalla esimerkiksi seuran toimintaan tai tulemalla mukaan kisareissuihin. Pelkästään lapsen treenien katselu salin sohvalta kahvikupin kanssa on mainio tapa olla mukana lapsen harrastuksessa.

Taekwondo on hauskaa!

Taekwondo on lajina huippuhauska, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Tuo lapsesi kokeilemaan niin huomaatte tämän jo ensimmäisissä treeneissä.

ALOITA TAEKWONDO NYT!

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?

Taekwondon historiaa

Korealaiset perinteet ja karatepohja

Taekwondo on moderni korealainen kamppailu-urheilulaji, jonka systemaattinen kehitystyö aloitettiin toisen maailmansodan jälkeen.

Taistelutaitoja on harjoitettu Korean niemimaalla ainakin 2000 vuotta, todennäköisesti kauemminkin. Tunnetuimmat vanhoista kamppailutaidoista lienevät subakssireum ja taekkyon, joita mm. sotilaat harjoittelivat osana koulutustaan. Nykyäänkin näitä perinnelajeja harjoitellaan pienimuotoisesti Koreassa lähinnä tarkoituksena pitää traditiot osana kulttuurikirjoa. Vaikka lajien tekninen lähestymiskulma poikkeaa merkittävästi nykytaekwondosta, on ne silti syytä mainita osana taekwondon historiaa, sillä niistä on ammennettu runsaasti taekwondon filosofista pohjaa lajin kehittyessä osana korealaista nationalismia toisen maailmansodan jälkeen.

Taekwondon teknistä taustaa kannattaa sen sijaan etsiä karaten suunnalta. Korea oli 1910-1945 japanilaismiehityksen alla, ja tänä aikana mm. kaikkien korealaisten kamppailuperinteiden harjoittaminen oli kiellettyä. Taitoja todennäköisesti harjoiteltiin salaa myös miehityksen aikana, mutta huomattavasti suurempi merkitys nykytaekwondon kehitykselle olivat korealaiset nuoret miehet, jotka saivat oppia japanilaisista taistelulajeista miehitysaikana.

Karate oli vasta lähtenyt leviämään Japaniin okinawalaisten opettajien johdolla, joten korealaiset saivat oppinsa samaan aikaan modernin karaten pioneerien kanssa, esimerkiksi opiskellessaan Japanissa. Korealaiset opettivat kotimaassaan karatea varsin uskollisesti pohjautuen okinawalaiseen tyyliin, siinä missä japanilaiset ottivat kotimaassaan enemmän vapauksia tyylin kehittämisessä.

Korean itsenäistymisen jälkeen kiinnostus omia kulttuuriperinteitä kohtaan nosti päätään miehityksestä toipuvan maan etsiessä kansallista identiteettiään. Osana tätä projektia karatea ja muita taistelumuotoja harjoitelleet ”ensimmäisen sukupolven” taekwondomestarit alkoivat innokkaasti kehittää omia tyylisuuntiaan. Tällöin ei tietysti vielä puhuttu taekwondosta, mutta perustettujen koulujen – kwanien –opettajat olivat myöhemmin keskeisiä vaikuttajia yhtenäisen lajin synnyssä.

Kwaneista tunnetuimmat ja ”alkuperäiset” viisi olivat:

  • Chung Do Kwan 
    • perustaja Lee Won Kuk
  • Moo Duk Kwan 
    • perustaja Hwang Kee
  • Ji Do Kwan 
    • perustaja Chun Sang Sup
  • Chang Moo Kwan 
    • perustaja Yoon Byung In
  • Song Moo Kwan 
    • perustaja Ro Byung Jick
Yhteiset opetuslinjat ja Korea Taekwondo Associationin perustaminen

1950-luvun kuluessa kwanien johtajat alkoivat keskustella opetuslinjojen yhtenäistämisestä. Yhteisiin korealaisiin kamppailutaitoihin viitattiin paikasta ja tyylistä riippuen eri nimillä esim. tae soo do. Kenraali Choi Hong Hi ehdotti nimen Tae Kwon Do yleistä käyttöä jo 1952. Choin oma opetustyyli levisi vahvasti sen muodostuessa osaksi korean armeijan taistelutaitojen harjoittelua.

Kwanien mestarit onnistuivat yhdistämään opetustyyliensä parhaita puolia yhdeksi kokonaisuudeksi ja vuonna 1959 perustettiin Korea Taekwondo Association (KTA). Nimen taekwondo valitseminen osaksi järjestön nimeä oli erityisesti Choin ansiota, joka pystyi vaikutusvallallaan lobbaamaan näkemystään vahvasti. Myös itse järjestö oli vahvasti Choin luomus. Choi ja Kwanien johtajat eivät päässeet yhteisymmärrykseen opetustyyleistä, mikä johti lopulta siihen, että Choi erosi toiminnasta 1966 ja loi oman opetuksellisen kattojärjestönsä International Taekwondo Federationin (ITF).

Kwanien johtajat jatkoivat yhtenäistämistyötä monista keskinäisistä erimielisyyksistään huolimatta ja 60-luvun aikana esimerkiksi yhtenäinen vyökoejärjestelmä sai muotonsa. Tällöin kokeeseen kuuluivat liikesarjat, ottelu sekä kirjallinen osuus. Liikesarjat oli johdettu karaten katoista. Lajin nimen vakiintuminen taekwondoksi vei edelleen oman aikansa, sillä esimerkiksi tae soo do ja kong soo do olivat edelleen sille vahvoja vastaehdokkaita.

Yhtenäisen tyylin kehittymisestä huolimatta on syytä huomata, että koko 60-luku oli vahvasti polarisoitunutta koulujen sekä eri sukupolvien opettajien välillä. Ensimmäisen sukupolven kwanien mestarit kokivat uuden sukupolven edustajien muuttavan lajia liikaa ja tekevän sille haitallisia päätöksiä. Vastaavasti lukuisten uusien kwanien ja järjestöjen synty haittasi yhtenäistämisprojektia. Yhtä kaikki kehitys johti säännönmukaisesti isoimpien tyylien yhdistymiseen yhteisten teknisten lähtökohtien alle.

Kukkiwonin ja World Taekwondo Federationin synty

KTA:n johdossa nähtiin määrätietoisia ja vahvoja johtajia Choin lähdön jälkeen. Esimerkiksi järjestön presidentit Kim Yong Chae ja Kim Un Yong olivat molemmat poliittisesti vaikutusvaltaisia ja hyvin verkostoituneita ja pystyivätkin nostamaan sekä lajin statusta että rahoitusta päättäjien silmissä. Yhtenäistämistyö ja vahva poliittinen tahtotila johtivat siihen, että taekwondosta alettiin rakentaa johdonmukaisesti Korean kansallista urheilulajia, jota haluttiin levittää vahvasti myös maan ulkopuolelle.

Vahva poliittinen asema auttoi myös KTA:n johtoa keräämään rahoituksen myös uuden keskussalin rakentamiseen. Kallis projekti onnistui osittain sen vuoksi, että silloinen KTA:n presidentti Kim Un Yong lupasi järjestää kansainvälisiä tapahtumia ja nostaa Korean statusta muun maailman silmissä taekwondon avulla. Hän myös lupasi julkaista lajin perusoppaan (Taekwondo Textbook) sekä aloittaa aikakausijulkaisun uusien harrastajien rekrytoinnin ja opetuksen tueksi.

Keskussalin mittava rakennusprojekti saatiin valmiiksi 1972 ja avajaisia juhlistettiin marraskuussa arvovaltaisen vierasjoukon voimin. Keskussali Kukkiwon symboloi kaikkea sitä, mitä yhtenäisen taekwondon pioneerit olivat ajaneet ja keskus ottikin heti hoitaakseen KTA:n tärkeimmät toiminnot:

  1. Tekniikoiden kehittäminen
  2. POOM- ja DAN -kokeiden järjestäminen ja hallinnointi
  3. Opettajien (sabum) kouluttaminen
  4. Kansallisten ja kansainvälisten turnausten järjestäminen
  5. Edistää kaikkien korealaisten terveyttä sekä taekwondon henkeä

Heti 1973 järjestettiin ensimmäisen taekwondon maailmanmestaruuskisat Kukkiwonissa. Tapahtumassa kilpaili noin 200 urheilijaa 17 maasta. Samana vuonna lajin urheilullista puolta edistämään perustettiin World Taekwondo Federation (WTF – nimi muutettiin 2016 World Taekwondoksi).

Kukkiwonin perustaminen edesauttoi nuoren lajin identiteetin syntyä, joka ei suinkaan ollut vielä valmis. Kukki-taekwondon harrastajia oli Koreassa tuolloin noin 1,3 miljoonaa, mutta opetuksesta vastasivat edelleen kwanit, joiden opetuksellinen anti oli hyvinkin vaihtelevaa. Yhtenäinen DAN-systeemi, kilpailusääntöjen kehittäminen sekä taeguk- ja yudanja -liikesarjojen luonti vahvistivat kuitenkin keskusjohtoista ja yhtenäistä lajikulttuuria.

Lajin vahva nousukiito maailmalla ja nousu olympialajiksi   

Choin ITF oli levinnyt maailmalla alkuun vahvemmin kuin kukki -tyylin taekwondo, mutta myös KTA:n ja myöhemmin erityisesti Kukkiwonin vahva tavoite oli levittää lajitietoisuutta Korean ulkopuolelle. Tämä toteutettiin lähettämällä opettajia avaamaan saleja ympäri maailmaa sekä promotoimalla lajin kilpailutoimintaa WTF:n kautta.

1980 kansainvälinen olympiakomitea tunnusti taekwondon kilpalajina.  Soulin isännöidessä 1988 olympialaisia taekwondossa oteltiin näytöslajina kuten myös neljä vuotta myöhemmin Barcelonassa. Vuonna 2000 taekwondo oli jo mukana Sydneyn olympialaisissa Judon rinnalla toisena aasialaisena kamppailu-urheilulajina.

Nykyään taekwondo on mittaustavasta riippuen maailman suosituin tai suosituimpien kamppailu-urheilulajien joukossa ja sitä harjoitellaan kaikkialla maailmassa. Kukkiwon pitää edelleen huolta lajin opetuksellisesta puolesta ja myöntää virallisesti kaikki POOM- ja DAN-arvot. World taekwondo taas edistää lajin urheilupuolta tavoitteenaan pitää lajin olympiastatus sekä nostaa urheilumuodon statusta entisestään.

Taekwondoa Suomessa jo 40 vuotta

Taekwondo rantautui Suomeen 1979, kun Ji do Kwan -koulun kasvatti Hwang Dae Jin alkoi opettaa lajia Klaukkalassa. Hwang oli harjoitellut taekwondoa jo nuoresta pitäen ja kunnostautunut menestyksekkäänä kilpaottelijana Koreassa. Ji Do Kwan erottautuikin muista kouluista erityisesti kilpaottelupainotuksensa vuoksi. Juuri tämän koulun opetuksellinen tausta on vaikuttanut suomalaisen taekwondon kehitykseen vahvimmin Hwangin sekä maassamme vaikuttaneiden mestarien kuten Mun Dong Kunin ja Park Jong Manin kautta, jotka molemmat ovat myös kyseisen kwanin kasvatteja.

Taekwondo herätti heti alussa paljon kiinnostusta ja myös esim. jo pidempään harjoitelleita karatekoita ilmestyi ensimmäiselle peruskursseille ottamaan oppia korealaiselta mestarilta. Nopeasti löytyikin osaavia henkilöitä auttamaan Hwangia toiminnan pyörittämisessä ja harjoitusten vetämisessä ja toiminta laajenikin pian esim. Helsinkiin, Lahteen, Tampereelle ja Turkuun. Suomen Taekwondoliitto (STKDL) perustettiin 1980.

Ensimmäiset mustat vyöt Suomessa suorittivat Petri Eerola ja Marcos Kuusjärvi 1986 Tapanilan urheilutalolla avoimessa tilaisuudessa. Hwang vastaanotti kokeen.

Tyytymättömyys Hwangin toimintatapoja kohtaan sekä muut erimielisyydet johtivat vuonna 1987 siihen, että Taekwondoliiton ylimääräinen yleiskokous erotti koko silloisen hallituksen epäluottamuslauseella, mikä vastaavasti sai Hwangin irtautumaan toiminnasta ja perustamaan Suomen Taekwondo Unionin (STU). Myös viisi seuraa irtautui liitosta, mutta 17 jäi.

Yksittäisen mestarin puutetta paikkaamaan perustettiin vuonna 1988 monijäseninen vyökollegio, jonka päätarkoitus oli seurata lajin kehitystä, pitää Suomessa harjoitettavat perustekniikat yhtenäisinä, laatia vyökoevaatimukset, järjestää DAN-kokeita sekä ylläpitää luetteloa suomalaisista DAN-arvoista. Ulkopuolista opastusta ja arvovaltaa haettiin nimittämällä kollegion johtoon tanskalainen opettaja Allan Paulsen. Kollegio ja sen seuraaja sabumnim-neuvosto toimivat aina vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen opettajat ovat itsenäisesti määritelleet omat vyökoevaatimuksensa ja seuranneet omaa mestarilinjaansa.

2000-luvulla taekwondo on jatkanut kasvuaan Suomessa, mutta merkittävin kasvu on keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin ja niiden sisällä muutamiin isoimpiin seuroihin. Positiivista on ollut lajin ja valmennustoiminnan ammattimaistuminen useiden seurojen pystyttyä palkkaamaan täysipäiväisiä työntekijöitä ja näin kasvattamaan toiminnan määrää ja laatua. Vastaavasti koulutettujen ohjaajien ja valmentajien määrä on kasvanut tasaisesti esimerkiksi kamppailulajien yhteisten valmentajakoulutusten kautta.

Suomalaisia taekwondosaavutuksia

Suomalaistaekwondoinit olivat jo alkuvaiheesta lähtien innokkaita sekä osallistumaan että järjestämään kilpailuja, mutta alkuvaiheessa toiminta oli yksinomaan Hwangin harteilla tämän omistaessa ainoana Suomessa kansainvälisen tuomarilisenssin. Hwangin oma ottelutausta ja suhteet vaikuttivat tähän myös vahvasti.

Hwangin erottua liitosta Marcos Kuusjärvi otti vastuun ottelutoiminnan kehittämisestä organisoiden suomalaisen tuomarikoulutuksen sekä toimien ottelujoukkueen päävalmentajana 1987-1995. Ensimmäinen suomalainen IR-kurssin läpäissyt suomalainen oli Reino Pesonen 1994.

Merkittävä suomalaisten organisoimia kilpailutapahtumia ovat olleet 1987 Helsingissä järjestetty World Cup, 1996 järjestetyt ottelun EM-kilpailut, ottelun Euro Cup 2001, joiden pääsihteerinä toimi Sampo Pajulampi sekä liikesarjojen EM-kilpailut 2005.

Suomalaiset ovat menestyneet suhteellisen hyvin kansainvälisillä ottelukentillä. Jarl Kaila vastasi ensimmäisestä MM-mitalista ottamalla pronssia 1989 Soulista ja samaan temppuun ylsi Veera Liukkonen (nyk. Ruoho) 1993 New Yorkissa. Seuraavaa MM-mitalia saatiin odottaa aina 2012 saakka, jolloin Matti Sairanen otti hopeaa parataekwondon MM-kilpailuista. EM-mitaleita suomalaiset ovat saavuttaneet useita, Teemu Heinon ollessa suurin mitalirohmu yhdellä hopealla ja 2 pronssilla.

Liikesarjoissa Suomi on menestynyt loistavasti. Vaikka kilpailumuoto on uudempi, niin suomalaiset ovat keränneet useita arvokisamitaleja.  

Olympialaisissa Suomea ovat edustaneet Veera Liukkonen ja Kirsimarja Koskinen (nyk. Kuutschin) Sydneyssä 2000, Teemu Heino Ateenassa 2004 sekä Suvi Mikkonen Lontoossa 2012 ja Riossa 2016. Sekä Kirsimarja Kuutschin että Suvi Mikkonen sijoittuivat viidensiksi sarjoissaan.

Taekwondosaavutusten yhteydessä on myös syytä mainita Suomen Taekwondoliiton pitkäaikaisen puheenjohtajan Jarmo J. Soilan (1942-2015) toiminta sekä Euroopan Taekwondo Unionin että WTF:n hallituksen jäsenenä.  

Suomen arvokilpailumitalistit

Ottelu

Tirkkonen, Kimmo (EM-3. 1984 +83kg, EM-3. 1986 +83kg)

Keränen, Mia (EM-3. 1986 -70kg)          

Ratilainen, Timo (World Cup-2. 1987 -64kg)      

Nevalainen, Ari (World Cup -3. 1987 -54kg)       

Parviainen, Markku (EM-3. 1988 -70kg) 

Kaila, Jarl (EM-3. 1988 -83kg, MM-3. 1989 -83kg)

Karjalainen, Timo (EM-3. 1990 -70kg)    

Kuutscin (Koskinen), Kirsimarja  (EM-2. 1990 -65kg, EM-3. 1994 -65kg)

Ruoho (Liukkonen), Veera (EM-3. 1990 -72kg, MM-3. 1993 -72kg)

Hwang In Kwon (JEM 3.  1992)

Ketola, Minna (EM-3. 1994 -51kg)         

Pokka, Marko (EM-3. 1994 -76kg)         

Soila, Joonas (EM-3. 1994 -83kg)           

Pikkarainen, Niina (EM-3. 1996 -51kg)   

Salonen, Laura (EM-3. 1996 -55kg)        

Tarhanen, Mika (EM-3. 1996 -64kg, EM-3. 2000 -67kg)

Heino, Teemu (EM-3. 2000 +84kg, EM-3. 2002 +84kg EM-2. 2005 +84kg)

Eskuri, Tiina (Nuorten EM-3. 2003 -46kg)

Leetberg, Raina (EM-3. 2005 +72kg)        

Mikkonen, Suvi (EM-3. 2014)    

Sairanen, Matti (Para MM-2.2012 -68kg, Para MM-3. 2013 -68kg)

Partanen, Jenna (Alle 21v. EM-3. 2013 -63kg)    

Saarinen, Niko  (Kadettien MM-2. 2014 -53kg)  

Rannikko, Noora (Kadettien EM-3. 2015 -59 kg)

Liikesarjat

Krista Mäkinen (EM-2. 2005 Naiset 35-41)                      

Varpu Järvinen (EM-3. 2007 Naiset O51, EM-3. 2009 Naiset O51)

Frans Salmi (MM-3. 2014 Miehet U17,   EM-1. 2015 Miehet U30, EM-3. 2017 Miehet U30, EM-3. 2019 Miehet Team U30)

Niina Virtala (MM-3. 2016 Naiset Team O30, EM-2. 2015 Naiset U50, EM-3. 2017 naiset U50, EM-2. 2017 Naiset Team O30, EM-3. 2015 Naiset Team O30, EM-3. 2019 Naiset U50, EM-3. 2019 Naiset Team O30)

Johanna Nukari (MM-3.2016 Naiset U40, MM-3. 2016 Naiset Team O30, EM-2. 2017 Naiset Team O30, EM-3. 2015 Naiset Team O30, EM-3. 2015 Naiset U40, EM-3. 2019 Naiset Team O30, 2020 MM-kilpailut korvattiin online -kilpailuilla joissa 1. Naiset U50          

Triin Saviauk     (MM-3. 2016 Naiset Team O30, EM-2. 2017 Naiset Team O30, EM-3. 2015 Naiset Team O30), EM-3. 2019 (Naiset Team O30)      

Olli Siltanen      (EM-3. 2017 Miehet Team U30, EM-3. 2019 Miehet Team U30)              

Christian Kamphuis (EM-3. 2017 Miehet Team U30, EM-3. 2019 Miehet Team U30)        

ALOITA TAEKWONDO NYT!

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?

Mitä taekwondon harrastaminen maksaa?

Taekwondo on lähtökohtaisesti edullinen harrastus. Toisaalta ammattimaisesti harjoittelevien ja kilpailevien budjetit liikkuvat pienyritysten tasolla. Tässä kirjoituksessa tutustutaan taekwondoharrastuksen kulurakenteeseen.

Aloittavan harrastajan kulut ovat vaatimattomat

Taekwondoharrastuksen maksut ovat maltillisia verrattuna moneen muuhun urheilulajiin. Ensimmäiset kerrat harrastaja voi kokeilla harrastusta ilman sitoumusta. Tämän jälkeen kuukausimaksu on 52€ – 67€ riippuen harrastajan iästä. Vanhemmilla lapsilla ja aikuislla maksut ovat korkeammat, koska harjoituksia on tarjolla enemmän.

Ensimmäiseen vyökokeeseen tulisi harrastajan hankkia taekwondopuku. Sen hankkiminen on helppoa salin yhteydessä toimivasta varustekaupasta. Puvun hinnat alkavat harrastajien 19€ – 45€ peruspuvuista ja päättyen 130€ maksaviin huippupukuihin.

Vyökokeita on aluksi noin 3 kuukauden välein. Ne maksavat värivöille 30€ – 60€ riippuen vyön väristä. Vyö kuuluu vyökokeen hintaan.
Harjoituksissa käytetään usein suojia. Seura lainaa perussuojia, mutta ne ovat kovassa käytössä kuluneita. Aluksi kannattaa hankkia perusharrastajan suojapaketti, joka sisältää sääri- ja käsivarsisuojat (45€).

Harrastuksen viedessä mukanaan myös kulut kasvavat

Kun harjoituksia on yhä enemmän, tulee eteen myös omien suojien hankkiminen ja puvun päivittäminen. Aktiiviharrastajan puvut maksavat viidenkympin molemmin puolin.

Kun harrastaja innostuu kokeilemaan kilpailua, eteen tulee nopeasti mm. omien kilpasuojien hankkiminen ja kisoihin osallistuminen.

Aktiiviharrastajan suojapaketti maksaa 109€ (päivitys perusharrastajan suojapaketista 64€). Salikisojen hinta vaihtelee ilmaisesta pariin kymppiin, varsinaisten kisojen osallistumismaksu on kotimaassa 30€ – 55€. Lisäksi kisoihin osallistuvan tulee maksaa kotimaan valmennusmaksu 10€/kilpailu. Kisoissa tarvitaan myös Daedon elektroniset sukat.

Aktiiviharrastajat osallistuvat myös leireille. Niiden hinnat vaihtelevat ilmaisesta satoihin euroihin. Yhden päivän leirit vaihtelevat yleensä ilmaisen ja 50 euron välillä. Useampipäiväisissä leireissä majoitus ja ruokailut nostavat hintaa. Leirimaksun lisäksi osallistumiseen pitää budjetoida matkakulut ja ruokarahaa.

Aktiivikilpailijalla merkittävät kulut

Aktiivikilpailijoilla kulut ovat jo varsin huomattavat. Jo harjoittelu maksaa enemmän, 87€ kuussa. Harjoituksia on tarjolla runsaasti. Lisäksi Punttisali.comin harjoitusmaksu on 15€/kk kilparyhmäläisille.
Varusteiden osalta tarvitaan parikin huippupukua (98€-130€) ja kilpaurheilijan suojapaketin 180€ sekä Daedon tai KP&P:n elektroniset sukat kisasta riippuen.

Kilpailuja on kotimaassa 6-9 kpl vuodessa. Osallistumismaksujen (30€-55€) ja kotimaan valmentajamaksujen (10€/kilpailu) lisäksi tulee budjetoida matka-, majoitus- ja ruokakulut.

Ulkomaan kisoihin kilpailijan tulee maksaa osallistumismaksu (50€-100€), ulkomaan valmentajamaksu (50€), matkat, majoitukset ja ruokailut. Tyypillisesti kisamatkaan pitää varata 500€-600€ euroopassa ja kauempana 1500€-2000€. Näitä kisamatkoja käydään 1-10 riippuen urheilijan tasosta. Kansainvälisten leirien budjetti on samaa luokaa, leirejä käydään ulkomailla 1-2 vuodessa.

Kulut kasvavat vähitellen

Alussa harjoittelu on edullista ja säilyy sellaisena, jos kilpaurheilu ei vie mukanaan. Kilpaurheilussakin kulut nousevat vähitellen urheilijan kehittyessä ja tason noustessa.

Harjoitushinnasto>>

Varustepaketit>>

Pukujen hinnat>>

Vyökoehinnasto>>

Taloudellista tukea harjoittelijalle>>

ALOITA TAEKWONDO NYT!

TAEKWONDO HARRASTUKSENA

TAEKWONDO KILPAURHEILUNA

TU11 SEURANA

TAEKWONDOA LAPSILLE

TAEKWONDON HISTORIAA

MITÄ TAEKWONDON HARRASTAMINEN MAKSAA?